Timanttien lumoissa

Moikkis kaikille!

Tilasin ebaysta kokeeksi helpon timanttityön. Olen kuullut tekniikkaa kutsuttavan timanttimaalaamiseksi ja sitähän se oikeastaan on. Kuva maalataan pienillä pyöreillä timanteilla.

Ensinnäkin täytyy mainostaa,että enpä ole törmännyt koskaan näin edulliseen harrastusmuotoon. Yksi timanttimaalaus tarvikkeineen maksoi ebayssa noin 2€. Eli mitään ei häviä, jos ihan vähän kokeilee...

Ihan vähän kokeilee on vaaarallinen lausahdus... Heti koukkuun! Ja ei malta lopettaa kesken millään...Jos vielä yhden timantin asettelis.

Miten timantteja maalataan?

Pakkauksessa tulee pohja,"kynä", timantit numeroituna, pieni alusta/kippo timanteille ja pieni pala jotain vahan tapaista ainetta.

Pohjassa on tausta, jossa ei ole liimaa. Timanttimaalattava kuvio on numeroitu ja numerokohdissa on liimaa.Minun työssäni timanttimaalattava osa on ruusu eli vihreän sävyjä ja hempeää vaaleanpunaista ja pinkkiä.Yhteensä 6 eri väriä.

Kynää dipataan ensin vahaneliöön ja kynään napataan halutun numeron värinen timantti. Työssä kannattaa edetä pieni alue kerrallaan,ettei liima-alue kuivu.Kuvasta etsitään esim.numero 2 ja siihen painetaan kynään napattu timantti, joka on numero 2 värinen. Helppoa: etsi numerolle oikea timantti. Ja vahaneliöön dippausta tarvitaan uusiksi vain, kun tuntuu,että timantit eivät tartu enää kiinni kynään.

Timantit tarttuvat helposti kiinni ja eivät irtoa pohjasta.

Kuvassa kynä, vahaneliö ja pieni lajittelualusta.

 Kuvassa näkyy,että työ on suojattu muovilla. Muovi estää liimakohtia kuivumasta.

Timantteja numeroiduissa pusseissa.

Tässä työssä timanttimaalataan ainoastaan ruusu. Ruusukuvio nousee kivasti esille taustasta. Kuvasta erottaa selvästi, mitkä kohdat on tehty valmiiksi.

Jos vielä yhden kohdan tekis.... =D Ja lopuksi ruusu kehyksiin tauluksi. :)

Liivit Boys & Ville Pusa plays Guns N` Roses

Liivt Boys-klubilla 15. 10.2016

Tom Eklundin luotsaama Liivit Boys on loistava livebändi. Tämän olen saanut todistaa todeksi lukuisilla keikoilla, joilla olen käynyt ihastelemassa nuorten miesten loputonta energiaa.

Liivit Boys on taikuutta. Tom Eklund on yhdistelmä herkkää runoilijaa ja yleisöä huudattavaa Rockjumalaa. Otto Haapasen katu-uskottavuus rumpujen takana on vangitsevaa. Simo Kuusela ja Masa Kankkonen ovat yksinkertaisesti taitavia. Kokonaisuudessa soi vahvasti yhdessä soittamisen riemu. 

Olen todella tyytyväinen, että Liivit boys ei ole pelkästään  covereita soittava bändi. Heillä on omiakin biisejä, joita voivat tarjota lojaalille yleisölleen. Eilen saimme kuulla biisit Taivas Putoaa ja Vuokses. Kumpikaan kappale ei kalpene Suomipopin radioaaalloilla pyörivien biisien rinnalla. Covereista nostaisin esille Kuutamokeikan, mikä on Neumannin kynästä iloksemme tipahtanut biisi.

Etenkin Liivit Boysin omat klubi-illat ovat olleet mieleeni. Liivit Boysin unohtumattomat vieraat tarjoavat rockin soppaan omat mausteensa. Klubeilla Neumann on johdattanut minut Autiotaloon, Tommi Läntisen kanssa Aika on ollut hiekkaa ja Jiri Nikkinen on saanut hymyn huulilleni Elekielellään. Jussi Hakulinen tarjosi loistavaa laululyriikkaa lukuisten hittiensä muodossa.

Kun luin mainoksesta sanat Ville Pusa ja Gunnarit, en pystynyt mitenkään asettelemaan näitä kahta samaan lauseeseen. Olin vähintäänkin epäluuloinen. You Tubesta löysin Ville Pusan ruotsinkielisiä herkkiä videoita ja olin ihmeissäni. Guns N` Roses on minulle nuoruuteni tärkeimpiä bändejä. Olen kasvanut Paradise Cityssä ja November rain on kastellut poskeni kyynelistä. Useampaankin kertaan.

Olen todella iloinen, että annoin Ville Pusalle mahdollisuuden. Hylkäsin ennakkoluuloni ja päästin mielessäni Axl Rosen Villen kehoon. Ja todellakin kannatti. Urheilutermejä käyttäen heti ensimmäinen biisi laittoi ”verkot tötterölle”. Huh huh! Viinilasissani kävi aikamoinen myrsky, kun Ville antoi kaikkensa, kovaa ja korkealta. Appetite for Destruction - albumin biisit heräsivät eloon muistojen haudoista ja kaikki epäilykseni singahtivat Lunan ovesta ulos Myyrmäenraitille.

(kuvassa Ville, Otto ja lisävahvistuksena Matias Laakso)

Ihan jokaisesta biisistä näkyi Ville Pusan luotto Liivit Boysiin. Täysillä! Kaikki biisit! Yhtään ei himmailtu. Asenne on todellakin Rockta!!!   Yleisö hullaantui ja hetken Luna oli Gunnarifanien taivas.

Ilta huipentui veret, aivot ja sielun pysäyttävään Don´t Cry- unelmaan. Biisi pitää sisällään aivan liian paljon muistoja ja pitihän sitä liikutuksesta vähän pyyhkiä kyyneleitä silmäkulmasta. Onneksi mukana oli oma mieheni, yksi elämäni peruspilareista. Ilman hänen läsnäoloaan, olisin varmasti vajonnut Don´t Cryn myötä sydänvereni pahimpiin vuotokohtiin.

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu,että pitäisi myös mainita showsta jotain rakentavaa kritiikkiä, mutta niin ei käy tässä kirjoituksessa. En ymmärrä soittamisesta, laulamisesta, äänentoistosta tai mistään mitään. Minulle keikoilla on tärkeintä sydämeen jäävä muisto, joka syntyy maaliin osuneesta tunnelmasta ja energiasta. En keksi mitään, mikä olisi voitu tehdä toisin. Ei kannata korjata mitään ,mikä ei ole rikki.

( videopätkä keikalta)

Lähdimme heti keikan jälkeen kotiin. En halunnut minkään rikkovan tunnelmaa.Yö oli laskeutunut Myyrmäen ylle. Kaupunki oli hiljainen ja kaunis. Kuulin kuinka kaupunki kuiski minulle kerrostalojen katveesta:

" Nightrain...

Mr. Brownstone...

Welcome to the Jungle...

 Don´t Cry....."

.....ja pitihän sitä taas vähän sydänveren  kyyneleitä pillitellä.

Palstaviljelyä

Palstaviljelyn ihanuutta...

Kesä on auttamattomasti ohi, kun kirpeä syystuuli puhaltaa kasvoihin. Palstaviljelykausikin lähenee loppuaan. Syystyöt on käynnissä ensi kautta ajatellen. Ehkä tylsin vaihe on just syksyinen ahertaminen palstalla... Laitan tänne ihasteltavaksi ja ihmeteltäväksi meidän perheen satokuvia palstalta. Vähän niinku motivaatiokuviksi itsellenikin. Ja tiedoksi kaikille.... Ollaan ihan aloittelijoita koko hommassa. Just ja just erottamme porkkanan mansikasta =D

Mansikoita tuli tänä vuonna pakkasen täydeltä.

Palstamme on noin 10 m x 10m eli vajaa aarin kokoinen. Olemme viljelleet palstalla nyt kolme vuotta. Enemmän ja vähemmän onnistuneesti.

Kuvassa kukkia, mansikoita ja olisko pinaatin lehtiä.

Porkkanaa,papuja, avomaankurkkua, punajuuria,herneitä,sipulia, tilliä ja salaattia sekä tietenkin perunoita. Kuvassa myös ehkä nauriita.Ainakin maistui nauriille =D

Erilaisia kukkia on riittänyt keväästä syksyyn.

Tein valkosipuli-ruohosipuliöljyä, jonka nimesin Haikeaksi sen päivän tunteen mukaan.

Monena vuonna olen tehnyt tuorejuustoihin oman makusekoituksen: Kuvassa violettia basilikaa, persiljaa ja ruohosipulia sekä maustamatonta tuorejuustoa. Yrtit pieneksi silpuksi ja juuston sekaan hyvin sekoittaen.

Parhaiten satoa on tullut marjapensaista ja raparperista. Tänäkin vuonna tuli mehua yli 10 litraa.

Yhtään matoa ei löytynyt vadelmista. Jee!

Suosikkimehuni: Karviaismarja-mansikka :)

tai...mustaherukka-raparperi :)

Voi, kun tulis jo taas kevät! Tai jos menis silleen,että viikko joulua & talvea ja sit kevät =D