Kiiltokuvia ja 80-luvun nostalgiaa

Kiiltokuvien ihailua

Kävin taannoin lapsuudenkodissani kaivamassa vanhat kiiltokuvani esiin. Voi, mitä muistoja niissä asuikaan. Mieleen tulvi kansiot, kiiltokuvien vaihtamiset, leikkaamiset irti arkeista, korttien tekemiset jne.

Ihan vahingossa kiiltokuvat lähtivät mukaani kotiini. =D Mitä ihmettä tekisin niistä? Olen tehnyt itselleni pyhän lupauksen,että en kerää tavaroita vain keräämisen vuoksi.... Nyt säilytän niitä ystävältäni saadussa ihanassa pöllölaatikossa, kunnes keksin kiiltokuville kunnon käyttöä...

Nopein tapa oli tehdä läjä kortteja. Hauskaa puuhaa lasten kanssa. Ja helppoa. Seassa on myös pari vanhoista tarroista tehtyä korttia.

Mutta saa kai vähän ihastella ihan kiiltokuvina, kun ne on niin ihania. <3

Teen kyllä ehdottomasti jollekin pienelle tytölle sarjakuvalehdestä sellaisen "haitarin", jossa taiteltujen sivujen väliin laitetaan kiiltokuvia ja sit sormella tökätään summa mutikassa johonkin kohtaan ja katsotaan mikä kiiltokuva sieltä löytyy. Muistaako kukaan sellaista leikkiä?

Muumikiiltokuvat. Näistä en ehkä raaski tehdä enää mitään. Tein ystävälle betonisen kynttiläalustan, johon liimasin muumikiiltokuvia koristeeksi, mutta siitä ei ole valitettavasti kuvaa tallessa.

Kuinkahan paljon kiiltokuvia on vielä kaupassa myynnissä samoilla aiheilla? Satuaiheita ei ole ainakaan sattunut minun silmiini.

Eikä kiiltokuvapostaus ole mistään kotoisin, jos ei ole yhtään enkeliä, eiks juu?

Jos vähän vielä pikkuisen penkoisin pöllölaatikkoani... =D 

Nostalgista viikonloppua!

Piiperryspakko pahenee

Keittiöterapiaa

Päätettiin ystävieni kanssa pitää kunnon keittiöterapiaistunto askartelujen parissa. Terapian onnistumisesta voidaan olla montaa eri mieltä. Ainakin oli luovaa, kivaa ja superhauskaa. 

Piiperryspakko kyllä paheni jo keskivaikealle asteelle. Ja ebay tulee jatkossakin saamaan säännöllisesti varojani askartelutarvikkeisiin eli holtiton rahankäyttö jatkunee. =D  Taukojumppana toimi youtubesta "parhaimmat" taustatanssijat-musavideoiden matkiminen. Juicen Jyrki Boy ja Ronettes Be my baby...Siinä vasta muuuvit! =D .... ja taas syntyi muutama pinni!

Tässä kuvagalleriaa piiperryksistä. Näköjään on tullut tehtyä muutama laukkukoriste ja pompulakin... Hienoja, eiks juu?

Tuikkupesä

Virkkauskokeiluja

Jatkan pienten piiperrysten saralla. Olen virkannut (harjoitellut) kukkia, tähtiä ja lumihiutaleita. Nyt ajattelin jalostaa ne tuikkupesäksi. Olishan se ihanaa katsoa Vain elämää- jaksoja, kun olisi joku uusi kynttiläviritelmä. 

Tuumasta toimeen:

Lumihiutaleelle kavereita. Ja niiden käsin neulominen yhteen. Yök.Neulat ja langat ei oo mun juttu. Siksi on kiva,että rikkinäiset farkut on muodissa :)

Kovettaminen. Liima-vesiseos ja suhteellisen pyöreän kipon päälle kuivumaan. Jämäkkä seos,ettei pesä romahda.

Sit lopuksi kovettuneen pesän muotoilua käsin haluttuun muotoon ja sopivan tuikkulasin etsintä.

Valot pois. Kynttilä palamaan ja johan on taas tunnelmallista ja toivottavasti illalla Hector laulaa Chisua niin,että oikein sydämessä sykähtelee.

Aika jees! Vaikka itse sanonkin :) Kauniit, erilaiset, varjot heijastuu pesän ympärille. 

Kauniita varjoja viikonloppuunne! :)

Pinnipakko

Uppoutuminen virkattujen korujen maailmaan
( lue:kotitöiden välttely)


Olen tilannut ebayn loputtomasta askartelutaivaasta kaikenlaista pientä tilpehööriä tykötarpeiksi.
Löytyy pinnipohjia, korviksien osia, rintakorutaustoja ja magneettinauhaa jne.

Oon ihan vimmassa nopeasti valmistuviin töihin. Virkattujen koru/asuste/laukkukoriste-hässäköiden valmistaminen on just mun hermoille luotu juttu.

Esimerkiksi pinnin tekeminen:
1) Virkataan just sitä, mitä sattuu syntymään
2) liimataan kuumaliimalla pinnipohjaan. Metallisia pinnipohjia kannattaa silitellä hiekkapaperilla, niin liima tarttuu paremmin. Ja kun laiska olen,suosin ylimmässä kuvassa olevia "tyynyllisiä" pinnipohjia.
3) Keskelle kuumaliimalla koristeeksi nappi tai helmi ja se olis niinku valmis.
4) Jos haluaa pinnille parin, toistaa kohdat 1-3 (mut mulla ei aina synny kahta samanlaista virkkausta, kun en muista mitä virkkasin ensimmäiseen =D )

Alla lisää kuvia tekeleistäni. Korupusseja voi muuten myös tilata ebaysta. Niitä saa about 50 kpl parilla eurolla. Ei tarvii sit paketoidakaan pinnejä. Laiskuus, you know...
Pikkulahjoina nää on aika mageita. Pikkutytöille oiva lahja ja sit tosi suosittuja virkkaukseen hurahtaneiden naishenkilöiden keskuudessa :)

Jos vielä yhden tekisin ja sit vasta laittaisin pyykit kuivumaan.... =D

Tunnelmavalaisin

Virkattu tunnelmavalaisin

Näin muistaakseni kuvan polkupyörän vanteeseen virkatusta lampusta Omakopassa tai siihen liittyvässä jutussa. Suuruudenhulluuden voimissani päätin kokeilla onnistuisinko niin haastavassa projektissa.

Valitsin langaksi kirpparilta löytyneen valkoisen langan ja roskiksesta löytynyt vanne oli 26 tuumainen.Virkkuukoukku oli kokoa 5, koska lanka oli pikkuisen paksumpaa kuin normisukkalanka.

Putsasin vanteen ja oli virkkausosuuden aika.

Virkkasin Omakopan Virpi Siiran ohjeella aluksi kukkaympyrää, mutta koska ohjeiden lukeminen ei ole vahvuuteni,aloin säveltämään omaa. :)
Lopulta "lätty" oli riiittävän iso. Pingotettuna riitti vanteen yli joka puolelta reunoilla olevaan ns. rakoon. Pujotin kuminauhan ympäriinsä ja kiristin virkkauksen reunojen ympärille. Yllättäin virkkaustyön keskikohta osui luontevasti vanteen keskikohtaan. Vanteen keskellä on sellainen tappikohta. Siihen tirautin pikkuisen kuumaliimaa, jotta virkattu osio pysyy varmasti keskellä.

Taakse mieheni asensi lasten Halloween-juhlista jääneet pääkallovalot =D Nippusiteillä vaan kiinni sopiviin kohtiin eli pinnoihin.Samoin paristokotelo alareunaan kiinni nippusiteellä. On se näppärää!

Ruuvi seinään ja valaisin roikkumaan seinään.

Tuli mielestäni oikein nätti,vaikka virkkaustyö ei pingottunutkaan ihan tasaisesti joka puolelta.

Pimeässä tunnelmavalaisin näyttää suorastaan IHANALTA.

Aikaa kului :

Ideointi: "yks punainen minuutti"
Virkkaus: yksi ilta
Pingottaminen ja kuminauhan laitto: noin 10 min
Valojen etsiminen kaapista: puoli tuntia
Valojen asentamisen suunnittelu mieheltä: kaksi olutta
Valojen kiinnittäminen nippusiteillä: noin 15 min.
Tunnelmavalaisimelle oikean seinän löytyminen: Kaksi päivää
Kiinnittäminen seinään: pari minuuttia
Ihastelu valot päällä: hetkittäin ohikulkiessa
Ihastelu pimeässä: varmaan ikuisesti tyyliin "Onks toi mun virkkaama?"

Kokeilkaa! Oli kivaa, ei yhtään tuskaista. Ja lopputulos palkitsee! <3

Betonin kauneutta

Kynttiläkausi alkamassa

Mitä mies ei tekisi, kun vaimo pyytää... =D Pyysin mieheltäni rakennustyömaalta "jotain betonijauhetta" ja sain lattiatasoitetta, joka ilmeisesti on betonin ja kipsin sekoitetta. Päätin kokeilla,mitä jauheesta syntyisi. Vettä sai lisätä jauheeseen aika paljon, jotta syntyi ns. jämäkkä,tasainen mönjä.

Muotit ostin kirppikseltä. Öljysin vähän muotteja,jotta betonimöykyn irroittaminen olisi helpompaa.

Annoin tasoitteen kuivua muoteissa kaksi vuorokautta. Olisi saattanut olla valmista jo aikaisemminkin, mutta pelasin varman päälle.

Aika tiukassa kuitenkin lattiatasoite oli kiinni muotin pohjassa. Koputtelin, puristelin, hakkasin pöytään ja ei irronnut muotista... Työnsin ohuen veitsen muotin reunoille joka sivulle ja sen jälkeen kunnon kumautus ja vihdoin työ pöydällä.

Koska olin ronkkinut betoniklönttiä veitsellä, jouduin hiomaan naarmuja pois hiekkapaperilla. =D

Irrotin tuikut betonista ja raaputin veitsellä tuikkukoloa tasaisemmaksi ja maalasin betonityöt valkoiseksi.

Lopuksi mukavin vaihe eli koristelu, Tällä kertaa tyydyin blingblingiin ja tavallisiin valkoisiin tuikkukynttilöihin.. Harkitsin servettejä, mutta olkoon nyt kerran aika pelkistetyt. Ei mikään kympin työ, mutta tulipa tehtyä.

Tästä kerrasta viisastuneena valitsen enemmän periksi antavan muotin tai muotin, jonka voi tarvittaessa leikata irti.

Tasoitetta jäi uusiin kokeiluihin. Lattiatasoitteen hyvä puoli oli se,että se oli sileätä ja ilmareikiä ei jäänyt ollenkaan.

Ihan ok. Ei täydellistä, mutta tarviiko elämässä kaiken ollakaan niin superia joka kerta.

Tunnelmallista syksyä!

Espadrillo-tossut

Täydelliset mökkitossut

Kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran... eiks niin? Ainakin virkkauksen saralla.
Eilen päätin,että on "yhden illan jutun" aika. Joku helppo projekti... Mmmm. virkataanpa jo kuolleisiin espadrilloihin tossut. Jämälankaprojekti.

Eli tästä lähdettiin.... Leikkasin kaiken kangasosan pois... ja vähän revinkin =D

Aloitin virkkaamisen espadrillopohjan ylä-sivuosasta.Jonkin verran sai runnoa virkkuukoukkua pohjan reunasta läpi. Eli ei siis muovikoukulla. Mulla oli käytössä metallinen kakkosen koukku.

Virkkasin jonkun matkaa reunaa ympäri, noin sentti tai kaksi korkeudessa ja aloitin pääliosan tekemisen kuvan tavalla.Etenin määrätietoisesti kohti kärkeä.

Sitten muotoa hakemaan... ympäri ämpäri tossun reunaa. Kavensin parin silmukan verran per kierros, koska en halunnut,että tossusta tulee lörppö, mikä ei pysy jalassa.

Kierros kierrokselta muoto alkoi hahmottumaan ;)

Lopussa kiitos seisoo ja toinen samanlainen tekoon... Siihen menis taas yksi ilta. Niin olisko nää tossut sit kuitenkin vähän vakavampi suhde? Kahden illan ilotulitus. Ja langatkin pitäisi päätellä =D

Tossuihin voisi virkata varret, jos oikein innostuisi. Myös nappeja voisi lisätä koristeeksi.

Suosittelen espadrillo-tossuja pohjan takia. Ei tarvii pelätä,että liukastelisi...Toisaalta näillä ei voi liukua pitkin lattioita. Se tuntuu olevan ihan must juttu, kun lapsi saa villasukat jalkaansa =D

Tossuviikonloppuja kaikille!