torstai 15. syyskuuta 2016

Kohti kantapäätä

Milloin opin kantapään neulomisen?

Olen vältellyt villasukkien neulomista kuin ruttoa, koska kantapään tekeminen vaikuttaa Uralin kokoiselta vuoristolta.

Olen kierrellyt ja kaarrellut...ostanut lankoja ja suunnitellut. Olen myös pyytänyt ystävältä ohjeet tyylillä "Väännä rautalangasta ja näytä kädestä pitäen." Siltikin villasukkien neulominen on muuttunut virkkaamiseksi, kuten alla olevista kuvista näkyy.


Mun kotitossut. Tykkään näistä tosi paljon.


Virkatut "Heartsit". 


Mutta sitten tein kohtalokkaat Uuden Vuoden lupaukset: 1) Ostan vain vaatteita, joissa pääväri on musta 2) Opettelen villasukan kantapään kutomisen. Ykkönen oli helppo.Varmistus,että ainakin toinen lupaus pitää ;)

Ensimmäinen sukka oli Frankenstein-sukka. Ihan kamala. Sille ei tullut paria, koska yök! Mikä meni pieleen? Keskityin kantapäähän niin paljon,että en kaventanut mitään kantapään jälkeen ja jalkaosa oli paksu mötikkä. Kauhea sukkaparka! Ja tein vielä morsiamenkin...Mrs. Frankenstein!





Into laantui ja kudoin säärystimet. Paljon turvallisempaa ja paljon vähemmän kului stressisuklaata.


Säärystimet, jotka koristelin virkatuilla kukilla ja napeilla


Säärystimet in full action! 


Ja uusi yritys... Lapsen kokoluokkaa oleva sukka. Muuten ehkä ok, mutta mitä hittoa nuo REIÄT tuolla tekee? Reiällinen sukkaraasu ja kylmä talvi tulossa. Menee purkuun...





Nyt viimeisin yritys. Raidalliset sukat. Ei vieläkään lähelläkään Voihan Villasukka- facebookryhmän tasoa, mutta nämä voi laittaa jalkaan. Yksin. Lähes pimeässä. Kynttilöiden loisteessa voin salaa vähän ihailla,ainakin värejä.




Taistelu jatkukoon! Laitan tähän vielä kuvan "melkein sukulaiseni"-Eevan neulomista pitkistä Peppi Pitkätossu-sukista. Ne on mun tavoitesukat <3 Vähän niinku kaapissa lojuvat vanhat lemppari-/tavoitefarkut. =D


Supersukat by Eeva

Kauniita kantapäitä sukkiinne!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti